Kun empatia ei yksin riitä – työyhteisön kehittäminen Naistenkartanon kanssa
Huolenpidon huoltaminen: Kestävää arkea Naistenkartanon henkilöstölle
Naistenkartano tukee naisten hyvinvointia vertaistukiryhmien ja helposti saavutettavien psykososiaalisten palveluiden avulla. Asiakastarpeiden muuttuessa yhä monimuotoisemmiksi myös työntekijöiden kokema tunnekuormitus on kasvanut. Työyhteisön kehittäminen nousi keskiöön, kun Naistenkartano aloitti yhteistyön Empactin kanssa vahvistaakseen sisäisiä tukirakenteita ja hahmotellakseen työnsä organisointia uudelleen.
Yhteiskunnan kasvavat paineet ja monimutkaisuus heijastuvat yhä enemmän naisten arkeen – ja tämä näkyy myös vertaisryhmissä. Näiden muutosten keskellä henkilöstö on ajoittain kokenut kuormitusta ja epävarmuutta siitä, vastaako nykyinen toimintamalli enää asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Samalla sisäiset rakenteet, kuten tavoitteenasetanta, viestintä ja roolien selkeys, eivät ole aina tukeneet työtä parhaalla mahdollisella tavalla.
Projektin tavoitteet
- Tarkastella vertaisryhmätoiminnan nykytilaa ja tunnistaa kehittämistarpeet
- Yhteiskehittää konkreettisia ratkaisuja ja rakentaa kestäviä käytäntöjä henkilöstön hyvinvoinnin, ryhmärakenteiden ja sisäisen yhteistyön tueksi
- Selkeyttää vastuita, odotuksia ja roolien rajoja
- Vahvistaa turvallista tunneilmastoa, palautekulttuuria ja jatkuvan kehittämisen tapaa
”Suosittelen lämpimästi Annaa ja Michelleä Empactilta! He rakentavat kehitystyön huolella ja tarkkaavaisesti, luovat hyvän ilmapiirin ja selkeän työskentelytavan ja hoitavat myös seurannan esimerkillisesti. Koko prosessi hoidettiin alusta loppuun erittäin ammattitaitoisesti!”
– Anna Vuorio, Toiminnanjohtaja Naistenkartano
Käytetyt metodit
Yhteiskehittämistyöpajat: Kaksi koko päivän mittaista työpajaa kokosivat yhteen henkilöstöä eri puolilta organisaatiota tunnistamaan haasteita, jakamaan kokemuksia ja kehittämään ratkaisuja yhteistyössä fasilitoidussa ympäristössä.
Fasilitoitu dialogi: Turvallisessa ja jäsennellyssä keskustelussa osallistujat saivat sanoittaa huoliaan, nostaa esiin vaiettuja jännitteitä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä nykytilasta ja tulevasta suunnasta.
Tulevaisuusvisiointi: Osallistujat kuvittelivat, millainen olisi kukoistava Naistenkartano vuonna 2030: miltä siellä työskentely tuntuisi, miten työ olisi organisoitu ja mitkä arvot ohjaisivat toimintaa. Tämä synnytti konkreettisia ideoita, pitkäjänteistä ajattelua ja asetti positiivisen vireen keskustelulle.
Konseptien kehittäminen: Pienryhmissä kehitettiin prototyyppejä uusista sisäisistä malleista esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen, emotionaaliseen kestävyyteen, työnohjaukseen ja tukirakenteisiin. Näitä testattiin ja jalostettiin yhdessä.
Reflektio: Molempien työpajojen aikana varattiin aikaa sekä henkilökohtaiseen että ryhmätason reflektointiin. Tämä auttoi käsittelemään tunteita, vahvistamaan tiimihenkeä ja siirtämään oppia käytäntöön.
Tärkeimmät löydökset ja tuotokset
Emotionaalinen kestävyys
Myötätuntouupumus ja asiakastyön tunnekuorma edellyttävät yhteisiä, aktiivisia rakenteita – pelkät henkilökohtaiset selviytymiskeinot eivät riitä.
Yhteinen suunta
Yhteisten tavoitteiden eteen työskentely kaupunkien ja tiimien välillä toi esiin helpotuksen ja motivaation tunteita.
Selkeämmät roolit ja tukirakenteet
Henkilöstö tarvitsee yhteistä ymmärrystä odotuksista, vastuista ja palautteesta.
Vahva välittämisen kulttuuri
Tunteiden ilmaisun, reflektion ja psykologisen turvallisuuden tunnistettiin olevan kestävän työn edellytyksiä..
Asiakastyön strateginen kehittäminen
Ryhmämuotojen ja asiakaskohdennuksen on vastattava käytettävissä olevia resursseja ja henkilöstön kapasiteettia.
”Arvokkainta työssänne oli se lämmin ja turvallinen ilmapiiri, jonka loitte tapahtumaan. Työpajassa oli hyvä rakenne ja pysyttiin sovitussa aikataulussa.”
– Työpajaosallistuja
Miksi tällä on väliä?
Kun tehtäväsi on huolehtia toisista, myös sisäisillä toimintatavoilla on merkitystä. Tämä yhteistyö loi henkilöstölle tilaa pysähtyä, suunnata uudelleen ja kuvitella, miten työtä voisi tehdä toisin, ilman uupumisen riskiä. Kuten eräs osallistuja totesi: ”Nyt soudamme vihdoin samaan suuntaan.”