Anna Pyyluoma, Empactin toinen perustaja avaa Empactin kestävän kehityksen blogisarjan, jossa pohditaan inklusiivisen muotoilun roolia kestävyyshaasteiden ratkomisessa. Tässä blogikirjoituksessa pohditaan inklusiivisen muotoilun mahdollisuuksia edistää kestävyyssiirtymiä oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti. Kirjoitus nostaa esiin monitieteisen yhteistyön, systeemiajattelun ja osallistavan muutosmuotoilun tärkeyttä.
Olen muotoilijana usein tuntenut oloni voimattomaksi kestävän kehityksen ongelmien ja aikamme viheliäisten haasteiden äärellä. Ilmastoahdistus on välillä suurta ja joskus pohdin onko minulla työkaluja muuhun kuin sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. Olen muutosmuotoilija, mutta minulta puuttuu kovia kykyjä ekologisen kestävyyden saralla. Vai puuttuuko?
Viheliäiset ongelmat vaativat monitieteistä yhteistyötä
Viheliäiset ongelmat ovat viheliäisiä, koska niihin ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ratkaisua tai yhtä toimea, joka korjaisi haasteen. Ilmastonmuutoksen, luonnon köyhtymisen ja lajikadon aikaan tarvitaan siis monenlaista osaamista. Tarvitaan oivalluttavaa yhteistyötä, monitieteisiä näkökulmia ja muutoksen tahtotilan rohkaisua. Tarvitaan selkeitä ja haluttavia tulevaisuuskuvia, joiden eteen jokainen meistä haluaa kamppailla. Monitieteisellä yhteistyöllä voimme löytää ratkaisuja siirtymässä kohti kestävämpiä polkuja. Ruokkimalla mielikuvitusta ja fasilitoimalla neuvottelua ja yhteiskehittämistä sitoutamme ja aktivoimme toimijat muutokseen. Sosiaalinen kestävyys taas on ehdoton kriteeri myös ekologisen kestävän kehityksen näkökulmasta – ilman sosiaalista kestävyyttä luomme ratkaisuja harvojen ehdoilla ja menetämme sitoutumisen.
Inklusiivinen muotoilu avaa mahdollisuuksia kestäville muutoksille
Inklusiivinen muotoilu on mitä toimivin työkalu edistämään kestävää kehitystä. Muotoilu tuo toimijoita yhteen, neuvottelee tarpeiden välillä, sitouttaa muutokseen ja kehittää ratkaisuja, joita on tarkasteltu ja kyseenalaistettu monesta näkökulmasta. Prosessi itsessään tuottaa muutosta: osallistujien tietoisuus käsillä olevasta aiheesta ja moninäkökulmaisuudesta kasvaa, ja laskee muutosvastarintaa. Palvelumuotoilulle tyypillinen asiakaskeskeisyys tuo mukaan ison massan, mutta inklusiivisella muotoilun painotuksella pyritään varmistamaan, että kestävyyssiirtymää edistetään aidosti oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, moninäkökulmaisesti vähemmistöjen näkökulmia painottaen. Esimerkiksi kestävää matkailua kehitettäessä esteettömyyden varmistaminen laajentaa matkailun potentiaalisia asiakasryhmiä, ja ekosysteeminen lähestymistapa voisi auttaa isoja ja pieniä toimijoita luomaan arvoa yhdessä. Ekologisen kestävyyden aspektin osalta Niklas Kaskeala pohti taannoin Lapin Kansan haastattelussa, kuinka lentomatkailijat saataisiin pysymään seudulla pidempään. Muotoilijan näkökulmasta matkailijakokemuksen kehittäminen voisi paljastaa niitä tekijöitä, joihin tarttumalla matkailijat suunnittelisivat pidempiä reissuja alueelle, hyödyntäisivät laajemmin paikallisten toimijoiden palveluja ja saisivat Suomesta ehkä piirun verran syvällisemmän kokemuksen kuin vain pikaisen tapaamisen joulupukin kanssa.
Muotoilu oikeudenmukaisen kestävyyssiirtymän tukena
Muotoilun pitää huomioida myös globaali näkökulma kestävyyssiirtymän muotoilussa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat karuimmillaan globaalissa etelässä. Palvelumuotoilu ei ole tästä irrallaan: länsimainen elämäntyyli tuottaa kestävyyshaasteita kehittyviin maihin ei ainoastaan tuotannon alkupäässä, mutta myöskin tuotteiden elinkaaren loppupäässä. Rakentaessamme erinomaisia asiakaskokemuksia on aiheellista pohtia vaikutuksiamme kulutuskäyttäytymiseen ja tietojamme tuotteiden elinkaaresta, kierrätettävyydestä ja materiaalien kulkuun liittyvistä systeemeistä. Systeemiajattelu auttaa lähestymään systeemitason vaikutuksia, ja inklusiivinen näkökulma muotoilussa taas auttaa huomioimaan ne ihmisryhmät, jotka ovat vaikutusten piirissä, mutta eivät välttämättä itse saa toimijaroolia. Kestävyyssiirtymien on oltava oikeudenmukaisia kansainvälisesti, eikä niitä voi edistää vain rikkaiden maiden ehdoilla.
Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus muutosten ajassa
Inklusiivisen muotoilun ja kestävän kehityksen yhteistyöhön liittyy hyvin monenlaisia näkökulmia monella tasolla – osa näistä ajatuksista voi tuntua kovin yläpilveltä. Uskon kuitenkin vahvasti että tarvitsemme hyvää tasapainoa systeemisen kokonaiskuvan hahmottamisen suhteen sekä haluttujen tulevaisuuskuvien tunnistamisen välillä. Jossain näiden välimaastossa voimme navigoida yksittäisten organisaatioiden ja yksittäisten palvelujen kanssa.
Tämä postaus avaa Empactin blogipostausten sarjaa, jossa käsittelemme tätä elämäämme muutosten aikaa ja pohdimme, kuinka ajaa kestävää muutosta yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus edellä. Olethan matkassamme jatkossakin!
————————————————————————————————
Anna Pyyluoma, co-founder of Empact, launches Empact’s sustainability blog series, exploring the role of inclusive design in tackling sustainability challenges. This blog post examines how inclusive design can support sustainability transitions in a fair and equitable manner. It highlights the importance of multidisciplinary collaboration, systems thinking, and participatory change design.
As a designer, I have often felt powerless when facing sustainability challenges and the wicked problems of our time. Climate anxiety can sometimes feel overwhelming, and I occasionally wonder if I have the skills to contribute to anything beyond promoting social sustainability. I am a transformation designer, but I lack hard skills in the realm of ecological sustainability. Or do I?
Wicked Problems Require Multidisciplinary Collaboration
Wicked problems are wicked because there is no single, simple solution or action to resolve them. In the face of climate change, biodiversity loss, and species extinction, a wide range of expertise is needed. We need inspiring collaboration, multidisciplinary perspectives, and a willingness to encourage change. We also need clear and desirable visions of the future – visions that everyone is motivated to work toward. Through multidisciplinary collaboration, we can find solutions to transition toward more sustainable paths. By fostering imagination and facilitating dialogue and co-creation, we engage and activate stakeholders to drive the needed change. Social sustainability, in turn, is a critical criterion for ecological sustainability – without social sustainability, we risk creating solutions dictated by a few, losing broader commitment along the way and risking leaving some behind.
Inclusive Design Unlocks Opportunities for Sustainable Change
Inclusive design is an incredibly effective tool for advancing sustainability. Design brings stakeholders together, negotiates between needs, fosters commitment to change, and develops solutions that have been critically examined from multiple perspectives. The process itself creates change: participants’ awareness of the subject matter and the diversity of perspectives grows, while resistance to change decreases.
The customer-centric approach typical to service design engages the masses, but with an emphasis on inclusivity, we aim to ensure that the sustainability transition is advanced in a truly fair and equitable manner, prioritizing minority perspectives. For example, in developing sustainable tourism, ensuring accessibility broadens the potential customer base, while an ecosystem-based approach could help large and small players create value together. In terms of ecological sustainability, Niklas Kaskeala recently discussed in an interview with Lapin Kansa how air travelers could be encouraged to stay longer in a given region. From a designer’s perspective, enhancing the travel experience could reveal the factors that encourage visitors to plan longer trips, to take greater advantage of local services, and perhaps gain a slightly deeper experience of Finland – something more meaningful than a fleeting visit with Santa Claus.
Design as a Driver of a Just Sustainability Transition
Design must also consider the global perspective when addressing sustainability transitions. The impacts of climate change are most severe in the Global South. Service design is not separate from this reality: the Western lifestyle creates sustainability challenges for developing countries, not only at the production stage but also at the end of product life cycles.
When creating excellent customer experiences, it is essential to reflect on how our actions influence consumption behaviors, and on our knowledge of product life cycles, recyclability, and material flows. Systems thinking helps to address impacts at a systemic level, while an inclusive approach to design ensures that the groups affected by these impacts, but often excluded from decision-making, are taken into account. Sustainability transitions must be globally just – they cannot be advanced solely on the terms of wealthy nations.
Equality and Justice in Times of Change
The collaboration between inclusive design and sustainable development encompasses many perspectives across multiple levels. While some of these ideas may seem lofty, I strongly believe that we need to strike a balance between understanding the big picture at a systemic level and identifying desirable visions for the future. Somewhere in this space, we can navigate the efforts of individual organizations and services.
This post marks the beginning of Empact’s blog series, where we explore this era of change and reflect on how to drive sustainable transformation with equality and justice at the forefront. We hope you’ll join us on this journey!
Vastaa